Huolet

“Sometimes the most important thing in a whole day is the rest we take between two deep breaths.” — Etty Hillesum

Huolet. Joskus niitä on enemmän, joskus vähemmän. Kaikki me kuitenkin stressaamme elämässä tapahtuvia asioita (usein aivan turhaan). Kun murehdit, ovat ajatuksesi silloin jossain muualla kuin tässä hetkessä. Huolenaihe usein on pieni, mutta ajatuksesi tekevät siitä kuitenkin suuren. Aivot alkavat maalailemaan erilaisia kauhukuvia ja skenaarioita, vaikka tässä hetkessä ei mitään hätää olisikaan.

Epämieluisista tunteista ei voi päästä kokonaan eroon, sillä myös ne ovat osana elämää. Keinoja lievittää näitä tunteita on onneksi kuitenkin monia. Positiivista on, että voit itse vaikuttaa melko paljon ajatuksiisi. Tai ehkä ennemminkin siihen, mitä niistä uskot ja mitä et.
Ajatuksesi eivät ole tosiasioita (vaikka näin usein ajattelemme) ja huolet yleensä ratkeaa tavalla tai toisella. Mennyttä ei voi muuttaa, tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. Eli ainoastaan tästä hetkestä voi olla varma. Onko jotain, jota voit asialle tehdä nyt? Jos on, niin tee se. Jos ei, niin hyväksy se, ettet voi vaikuttaa asioiden kulkuun. Voit sen sijaan vaikuttaa siihen, miten suhtaudut ajatuksiisi.

Elämä on epävarmaa, kukaan ei voi tietää mitä seuraavassa hetkessä tapahtuu – se on vain hyväksyttävä. Kuitenkaan
huonot ajat eivät kestä ikuisesti. Me kaikki koemme välillä stressiä ja ahdistusta, et ole siis ajatustesi kanssa yksin. Voit yrittää unohtaa huolesi ja ajatella myönteisesti, mutta usein tämä ei kuitenkaan auta. Mitä enemmän koitat ajatuksiasi torjua, sitä enemmän ne tulee tietoisuuteesi. Sinun tulee siis hyväksyä ajatuksesi ja tunteesi, antaa niiden tulla ja sitten mennä. Hyväksyminen tarkoittaa siis sen ymmärtämistä, ettet voi negatiivisille ajatuksillesi mitään.

Miten sinä autat itseäsi näissä tilanteissa?

On hyvä miettiä, että mitkä keinot auttaa itseä selviytymään huonoista hetkistä silloin kun tuntuu, että stressi ottaa vallan. Yhtä auttaa kävely, toista läheisten kanssa ajan vietto ja kolmatta itkeminen ja tällä tavoin stressin purkaminen. Asioista ääneen puhuminen auttaa. Sitä ymmärtää, että me kaikki kamppailemme omien asioidemme ja ongelmiemme kanssa.

Asioilla on tapana järjestyä.


Mitä jos tällä kertaa ajattelisitkin, että kaikki meneekin hyvin?

Itsemyötätunto

Itsemyötätunto on sitä, että hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet. Hyväksyt itsesi ihmisenä, joka tekee virheitä ja epäonnistuu välillä. Ymmärrät sen, että aina ei jaksa eikä tarvitsekaan, aina et voi suoriutua täydellisesti eikä se haittaa.

Meidän ihmisten suurin pelko on hylätyksi tulemisen pelko, ja se heijastuu moneen asiaan elämässä. Ennen aikaan laumasta eristäminen tarkoitti varmaa kuolemaa. Tämän takia ihmiset kiinnittää paljon huomiota siihen, että miten me voidaan pysyä turvassa ja miten voisimme toimia niin, että meidät hyväksytään.

Itsemyötätunnon kehittäminen on tärkeää.  ”Onnistuinpa tuossa asiassa tai en, olen silti tärkeä, arvokas ja hyvä tällaisena.” Se, että et tällä viikolla töiden ja opiskelun jälkeen jaksakaan lähteä salille ei tee sinusta laiskaa. Se, että et halua antaa 50h viikossa työlle ei tee sinusta millään tapaa huonompaa ihmistä kuin se, joka tekee 50h viikossa töissä.

Töiden teko oman terveyden kustannuksella ei ole hienoa. Ainainen kiire ei ole ihailtavaa. Tunnista ne asiat, mitä lapsuudessa ja elämäsi aikana sinulle on kerrottu ja kyseenalaista ne. Älä anna elämäsi ohjautua sitä kautta mitä sinun kuuluisi tehdä, millainen sinun kuuluisi olla vaan sen perusteella mitä sinä aidosti haluat ja tarvitset.

Jos identiteettisi riippuu siitä, että olet hyvä ja riittävä vain silloin kun onnistut tässä ja tässä niin se on aika kova panos. Mutta kun sisäistät ajatuksen siitä, että olet hyvä, vaikka et onnistuisikaan on elämäsi helpompaa. Tästä mielentilasta syntyy myös rohkeus tehdä asioita.

Rohkeutta on tehdä asioita vaikkei takeita onnistumisesta ole.

Self-talk

Millä tavalla puhut itsellesi? Millaisia ajatuksia sinulla on itsestäsi?

Vaaditko itseltäsi täydellisyyttä, etkä tyydy vähempään? Koetko olevasi laiskimus, jos et jonain päivänä saanutkaan aikaiseksi sitä kaikkea, mitä olit suunnitellut? Annatko itsellesi tarvittavan ajan palautua töistä ja opiskelusta?

Täydellisyyden tavoittelu voi johtaa pidemmän päälle burn outiin. Täytyy antaa itsensä levätä, ei tarvitse vaatia liikoja, eikä aina tarvitse jaksaa. Aina ei tarvitse suoriutua täydellisesti tai tehdä ja toteuttaa. Hyvä on monesti riittävä. Ei täydellisyyttä pidä tavoitella oman mielenterveyden uhalla. Varmasti helpommin sanottu kuin tehty, mutta onneksi tätäkin asiaa voi harjoitella.

Lue lisää: Eroon täydellisyyden tavoittelusta

Minä ajattelin aiemmin itsestäni melko negatiiviseen sävyyn. Mietin, että miksi olen muita huonompi ja kuvittelin, etten osaa oikein mitään. Kaikilla muilla on vaikka mitä erikoistaitoja, mutta minulla ei mitään. Ajattelin olevani laiska, jos en vaikka yhtenä päivänä jaksanut liikkua mihinkään tai tehdä mitään kehittävää.

Kuitenkin ymmärrettyäni oman arvoni ja löydettyäni vahvuuteni, ovat nämä ajatukset kadonneet ja tilalle on tullut arvostus itseään kohtaan. Ymmärrys siitä, että ei haittaa, jos välillä ei vaan jaksa. Olen riittävä juuri näin ja hyväksyn myös sen, että vaikeatkin päivät kuuluvat elämään. Minun ei tarvitse suoriutua kaikesta tekemisestäni täydellisesti, ei kukaan sitä minulta vaadi joten miksi vaatisin sitä itseltäni?

Omilla ajatuksilla on oikeasti merkitystä. Sillä, miten puhut itsellesi mielessäsi on merkitystä. Ethän puhuisi läheisimmälle ihmisellesikään pahasti, joten miksi tekisit niin itsellesi?

Ihailen ihmisiä, jotka löytävät melkein jokaisesta asiasta jotain positiivista ja ajattelevat elämästä myönteisesti. Vielä pari vuotta sitten positiiviset ihmiset lähinnä ärsytti ja tiedän, että monia positiivisuus ärsyttää. Elämästä positiivisesti ajattelevalla ja toksisen positiivisella ihmisellä on paljon eroja. Positiivinen ajattelu saa parhaimmillaan ihmisen näkemään enemmän mahdollisuuksia elämässään, se antaa rohkeutta ja heittäytymiskykyä. Yltiöpositiivinen ihminen voi kieltää elämästään kaikki negatiiviset tunteet, ja tämäkään ei todellakaan ole pidemmän päälle hyväksi. Terveellä tavalla positiivinen ihminen ymmärtää, että elämään kuuluu hyviä ja huonoja päiviä. Ei yritetä olla väkisin jotain, mitä ei ole – tämmöinen ihminen osaa olla ymmärtäväinen niin muita kuin itseäänkin kohtaan.

Opettelen siihen, että hyväksyn elämän huonot ajat ja sen, että huono päivä ei tarkoita huonoa elämää. Huonot ajat eivät kestä ikuisesti. On ylä- ja alamäkiä, se pitää vain hyväksyä. Kuitenkin omilla valinnoilla ja ajattelulla voi vaikuttaa omaan elämään ja sen laatuun oikeasti tosi paljon.

Kuva: Teemu Laitinen

Ajankäyttö

”Olisipa enemmän aikaa”

”Ei ikinä ehdi tekemään sitä mitä haluaisi”

”Päivät vaan kuluvat ja tuntuu, etten saa mitään aikaiseksi”

Lauseita, joita kuulee usein. Faktahan kuitenkin on se, että meillä kaikilla on saman verran aikaa. Toinen juttu on se, että mihin me sen ajan käytämme. Kaikki lähtee omasta itsetuntemuksesta ja sen tiedostamisesta, mihin omat tunnit haluaa käyttää. Mitkä asiat ovat itselle tärkeitä elämässä? Oman ajankäytön hallinta on ihan ensisijaisen tärkeä taito, sillä aika on arvokasta, ja sitä ei saa koskaan takaisin.

Ajanhallinta on kykyä käyttää aikaa tuottavasti sekä tehokkaasti niin, että liikaa kiirettä ei synny. Ajanhallinta on sitä, että on aikaa tehdä kaikki tarvitsemansa asiat ilman, että siitä syntyy liiallista stressiä.

Mikäli elämä tuntuu tahtomattasi pelkältä suorittamiselta eikä aikaa jää millekään muulle kuin vaikkapa työlle, ja jos ihmissuhteet ja mieli kärsii liiasta tekemisestä, on silloin syytä pysähtyä ja miettiä, että kuinka elämästä voisi saada rauhallisempaa ja mielekkäämpää.

Kuinka onnistua ajanhallinnassa?

  • Aseita itsellesi tavoitteita – mitä tavoitteita sinulla on juuri nyt? Mihinkä haluat panostaa tässä elämänvaiheessasi?
  • Suunnittele aikatauluasi – kalenteri, puhelimen muistio tai vihko auttaa. Mieli on keveämpi, kun tehtävät on kirjoitettu muistiin
  • Laita asiat tärkeysjärjestykseen – Mitä ovat tärkeimmät asiat, jotka sinun tulee hoitaa tänään, ja mitkä asiat voi jättää myöhemmälle?
  • Luo rutiineja – Rutiinit auttavat säästämään aikaa, sillä asioita ei tarvitse miettiä aina uudelleen
  • Tee itsellesi lisää aikaa – Voit luoda lisää aikaa itsellesi tärkeille asioille miettimällä, mitä asioita voisit vähentää tai mistä voisit luopua

Omaa ajankäyttöä voi oppia hallitsemaan erilaisten työkalujen avulla. Omien menojen ylös kirjaaminen vaikka parin viikon ajalta on hyvä tapa huomata, mihin oma aika kuluu. Listauksen perusteella voi miettiä tarvittavia muutoksia ajankäyttöön. Uni on ehdottomasti yksi asia, jonka riittävyydestä kannattaa huolehtia – se vaikuttaa niin suuresti kaikkiin elämän osa-alueisiin.

Välillä on ihanaa vaan olla, ilman mitään suunnitelmia. Aivoille tekee hyvää tylsistyä silloin tällöin, usein juuri niillä hetkillä inspiraatio syntyy.

Tekemättömyydestä ei muutenkaan kannata potea huonoa omatuntoa.

On hyvä sisäistää se, että et ole ollenkaan sen huonompi ihminen, vaikka makaisit kuukauden vain kotona tekemättä mitään. Ei ole myöskään yhtään ihailtavaa tai hienoa suorittaa jatkuvasti ja elää jatkuvassa kiireessä niin, että lopulta palaa loppuun.

Tietysti elämässä on välillä kiireisempiä aikoja. Kuitenkin jos kiire on jatkuvaa ja se alkaa vaikuttamaan elämään negatiivisesti, on silloin syytä pysähtyä ja miettiä – kohtaavatko omat arvot ja ajankäyttö?