Huolet

“Sometimes the most important thing in a whole day is the rest we take between two deep breaths.” — Etty Hillesum

Huolet. Joskus niitä on enemmän, joskus vähemmän. Kaikki me kuitenkin stressaamme elämässä tapahtuvia asioita (usein aivan turhaan). Kun murehdit, ovat ajatuksesi silloin jossain muualla kuin tässä hetkessä. Huolenaihe usein on pieni, mutta ajatuksesi tekevät siitä kuitenkin suuren. Aivot alkavat maalailemaan erilaisia kauhukuvia ja skenaarioita, vaikka tässä hetkessä ei mitään hätää olisikaan.

Epämieluisista tunteista ei voi päästä kokonaan eroon, sillä myös ne ovat osana elämää. Keinoja lievittää näitä tunteita on onneksi kuitenkin monia. Positiivista on, että voit itse vaikuttaa melko paljon ajatuksiisi. Tai ehkä ennemminkin siihen, mitä niistä uskot ja mitä et.
Ajatuksesi eivät ole tosiasioita (vaikka näin usein ajattelemme) ja huolet yleensä ratkeaa tavalla tai toisella. Mennyttä ei voi muuttaa, tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. Eli ainoastaan tästä hetkestä voi olla varma. Onko jotain, jota voit asialle tehdä nyt? Jos on, niin tee se. Jos ei, niin hyväksy se, ettet voi vaikuttaa asioiden kulkuun. Voit sen sijaan vaikuttaa siihen, miten suhtaudut ajatuksiisi.

Elämä on epävarmaa, kukaan ei voi tietää mitä seuraavassa hetkessä tapahtuu – se on vain hyväksyttävä. Kuitenkaan
huonot ajat eivät kestä ikuisesti. Me kaikki koemme välillä stressiä ja ahdistusta, et ole siis ajatustesi kanssa yksin. Voit yrittää unohtaa huolesi ja ajatella myönteisesti, mutta usein tämä ei kuitenkaan auta. Mitä enemmän koitat ajatuksiasi torjua, sitä enemmän ne tulee tietoisuuteesi. Sinun tulee siis hyväksyä ajatuksesi ja tunteesi, antaa niiden tulla ja sitten mennä. Hyväksyminen tarkoittaa siis sen ymmärtämistä, ettet voi negatiivisille ajatuksillesi mitään.

Miten sinä autat itseäsi näissä tilanteissa?

On hyvä miettiä, että mitkä keinot auttaa itseä selviytymään huonoista hetkistä silloin kun tuntuu, että stressi ottaa vallan. Yhtä auttaa kävely, toista läheisten kanssa ajan vietto ja kolmatta itkeminen ja tällä tavoin stressin purkaminen. Asioista ääneen puhuminen auttaa. Sitä ymmärtää, että me kaikki kamppailemme omien asioidemme ja ongelmiemme kanssa.

Asioilla on tapana järjestyä.


Mitä jos tällä kertaa ajattelisitkin, että kaikki meneekin hyvin?

Itsemyötätunto

Itsemyötätunto on sitä, että hyväksyt itsesi sellaisena kuin olet. Hyväksyt itsesi ihmisenä, joka tekee virheitä ja epäonnistuu välillä. Ymmärrät sen, että aina ei jaksa eikä tarvitsekaan, aina et voi suoriutua täydellisesti eikä se haittaa.

Meidän ihmisten suurin pelko on hylätyksi tulemisen pelko, ja se heijastuu moneen asiaan elämässä. Ennen aikaan laumasta eristäminen tarkoitti varmaa kuolemaa. Tämän takia ihmiset kiinnittää paljon huomiota siihen, että miten me voidaan pysyä turvassa ja miten voisimme toimia niin, että meidät hyväksytään.

Itsemyötätunnon kehittäminen on tärkeää.  ”Onnistuinpa tuossa asiassa tai en, olen silti tärkeä, arvokas ja hyvä tällaisena.” Se, että et tällä viikolla töiden ja opiskelun jälkeen jaksakaan lähteä salille ei tee sinusta laiskaa. Se, että et halua antaa 50h viikossa työlle ei tee sinusta millään tapaa huonompaa ihmistä kuin se, joka tekee 50h viikossa töissä.

Töiden teko oman terveyden kustannuksella ei ole hienoa. Ainainen kiire ei ole ihailtavaa. Tunnista ne asiat, mitä lapsuudessa ja elämäsi aikana sinulle on kerrottu ja kyseenalaista ne. Älä anna elämäsi ohjautua sitä kautta mitä sinun kuuluisi tehdä, millainen sinun kuuluisi olla vaan sen perusteella mitä sinä aidosti haluat ja tarvitset.

Jos identiteettisi riippuu siitä, että olet hyvä ja riittävä vain silloin kun onnistut tässä ja tässä niin se on aika kova panos. Mutta kun sisäistät ajatuksen siitä, että olet hyvä, vaikka et onnistuisikaan on elämäsi helpompaa. Tästä mielentilasta syntyy myös rohkeus tehdä asioita.

Rohkeutta on tehdä asioita vaikkei takeita onnistumisesta ole.

Yksinolo

Miksi kannattaa opetella nauttimaan omasta seurasta, olemaan yksin? Kun aidosti oppii olemaan yksin ymmärtää sen, että siihen ei tarvita ketään muuta täydentämään tai vahvistamaan sinua. Vaikka kaikki muut lähtisi ympäriltä, sinä olet täällä aina itseäsi varten.

Niin kliseistä kuin se onkin – on hyvä oppia rakastamaan itseään sillä sinä olet se ihminen, jonka kanssa vietät koko elämäsi. Monesti yksinolo on asia, jota vältellään hinnalla millä hyvänsä. Omaa onnea etsitään jostain muualta, yleensä toisista ihmisistä. Hypitään parisuhteesta toiseen vain, että ei tarvitsisi olla yksin ja kohdata sen mukana tuomia kipeitä ja vaikeita tunteita. On helppoa ajatella, että oma onni on jonkun muun vastuulla.

Vapaus on muutakin kuin sitä, että saa tehdä mitä haluaa. Se on sitä, että oppii luottamaan omaan intuitioonsa ja tekemään päätöksiä jotka tulee itsestä ilman, että kukaan muu vaikuttaa niihin. Yksinolon harjoitteleminen auttaa luottamaan itseensä ja ymmärtämään sen, kuka oikeasti on ja mitä elämältä haluaa.

Yksinolo ja yksinäisyys on kaksi täysin eri asiaa. Kun oppii olemaan omassa seurassa ja aidosti tykkäämään siitä, ei ole yksinäinen. Elämä on helpompaa, kun opettelee olemaan itsensä kanssa. Kun olet yksin, sinulla on kontrolli omasta elämästäsi ja siitä, kuinka oman aikasi käytät. Tämän taidon oppiminen ei välttämättä ole helppoa, mutta se on yksi tärkeimmistä asioista, sillä siitä on hyötyä koko loppuelämäksi.

Mitä yksinolo on tuonut / opettanut minulle?

  • Vapaus päättää omasta elämästä ja tekemisistä, ”itselleen eläminen”
  • Vapaus toteuttaa itseään ja unelmiaan juuri haluamalla tavalla
  • Tiedän paremmin millainen ihminen olen, mitkä ovat hyviä puoliani sekä sen, missä on vielä kehitettävää
  • Tunnistan omat rajani ja sen mitä haluan suhteelta
  • Suhde perheeseen ja ystäviin on syventynyt, elämään on tullut paljon uusia ihmisiä

Sinä voit olla itsesi paras ystävä, voit viedä itsesi kahville tai elokuviin. Voit olla itsellesi se kaikki, mitä etsit toisesta. Sitten kun on sen aika niin joku tulee sinun elämääsi ja tuo siihen lisää kaikkea hyvää. Silloin se toinen ei täydennä sinua koska olet jo kokonainen, ilman ketään muuta. Se toinen ei pelasta sinua, koska et tarvitse pelastajaa. Parisuhteen tulisi aina antaa enemmän kuin ottaa, tuoda sun elämään jotain hyvää, jotain lisää. Ja muista tämä: sinun ei koskaan tarvitse tyytyä yhtään vähempään kuin mitä ansaitset.

Ei tietenkään ole väärin haluta parisuhdetta. Ihminen luonnollisesti kaipaa hyväksyntää, rakkautta, yhteyttä ja toista ihmistä jakamaan elämää. Rakastavan suhteen luominen itseensä auttaa myös parisuhteeseen astumisessa, sillä tällöin oma onni ei riipu toisesta ihmisestä. Kun tajuaa sen, että ihan oikeasti pärjää ilman toista on suhteessakin olo helpompaa ja olo on rauhallisempi sekä itsevarmempi. Pitkän suhteen loppuessa voi olla hyvä olla hetken yksin ja reflektoida omia käyttäytymismalleja sekä sitä, että millaiseen suhteeseen tulevaisuudessa haluaa ja mitä siltä kaipaa. Mikäli hyppää suoraan uuteen suhteeseen on vaarana se, että aiemmassa suhteessa esiin tulleet omat epävarmuudet ja ongelmat siirtyy uuteen suhteeseen.

Myös parisuhteessa kasvetaan ja kehitytään, ei kukaan ole koskaan täysin valmis. Avoimuus ja rehellisyys puolin ja toisin, menneisyyden mahdollisista traumoista puhuminen ja tätä kautta toisen käytöksen ymmärtäminen rakentaa kestävää ja hyvää parisuhdetta. Me jokainen kannamme mukanamme asioita menneisyydestä ja niillä voi olla suurikin vaikutus nykypäivään ja siihen, kuinka käyttäydymme muiden seurassa. Se ei ole helppoa, mutta kestävän suhteen rakentaminen kysyy uskallusta näyttää itsensä juuri sellaisena kuin on, uskallusta näyttää myös ne huonot puolet ja oman haavoittuvuuden.

Kuva: Teemu Laitinen

Riität

Jokainen meistä on varmasti jossain vaiheessa elämäänsä kohdannut riittämättömyyden tunteita ja epäonnistumisen pelkoa. Tiedän, että nämä aiheet koskettavat monia. Nykypäivän työ- ja koulumaailman sekä yhteiskunnan vaatimukset ovat kovat. On paine erottua joukosta. Ihmisiä kannustetaan hyviin suorituksiin ja ylittämään itsensä, olemaan tehokas joka päivä. Työpaikkailmoituksissa etsitään superihmisiä. Ei siis ihme että tulee stressiä siitä, että onko tarpeeksi.

Pitäisi näyttää hyvältä, syödä terveellisesti, urheilla usein, suoriutua hyvin opinnoista ja töistä. Luoda hienoa uraa, löytää puoliso, mennä naimisiin ja hankkia kaksi lasta. Viettää vapaa-aikaa, elää hetkessä, matkustella, nauttia elämästä. Tämän lisäksi pitäisi olla kärryllä maailman tapahtumista ja pitää huolta omista sosiaalisista suhteista. Aika paljon vaatimuksia, vai mitä?

Saatamme alkaa kuvitella, että vastaamalla ulkoapäin tuleviin vaatimuksiin olemme kyllin hyviä muiden silmissä. Mutta kuka meiltä oikeasti näitä asioita vaatii? Ja miksi meidän pitäisi edes elää elämä menemällä joidenkin tiettyjen vaatimusten sekä polkujen mukaan? Eikö olisi parempi, että ihmiset miettisivät minkälaista elämää itse haluavat elää sen sijaan, että ottaisi paineita siitä, millaista sen muka pitäisi olla?

Itseään vertaillaan helposti muihin ja välillä unohtuu se, että me kaikki ollaan yksilöitä erilaisilla taidoilla ja vahvuuksilla. Luomme paineita itsellemme ja mietimme, että olemmeko tarpeeksi hyviä siinä mitä teemme ja riitämmekö tällaisina. Tämmöinen ajattelu on kuluttavaa ja pahimmillaan heikentää elämänlaatua, joten näitä ajatuksia on hyvä työstää – tiedosta se, että ihan hyvä riittää ja sinä olet tarpeeksi juuri sellaisena kuin olet.  Aina ei vaan jaksa eikä todellakaan tarvitse suoriutua kaikesta täydellisesti. Yksi pieleen mennyt kurssi koulussa, joku virhe työpaikalla tai viikko ilman treeniä ei todellakaan ole maailmanloppu kun ajattelee kokonaiskuvaa. Ei kukaan ole täydellinen, eikä siihen tarvitsekaan pyrkiä.

Kuva: Teemu Laitinen

Moni tajuaa pysähtyä ja kuunnella itseään vasta silloin, kun on jo liian myöhäistä. Liialliset paineet työstä tai opiskelusta, suorittaminen ja ainainen kiire voi johtaa lopulta loppuun palamiseen ja pysähtymiseen vasta silloin, kun muuta vaihtoehtoa ei ole. Kukaan ei varmasti halua siihen tilanteeseen, joten näitä asioita on tärkeä miettiä tarpeeksi ajoissa – ennen kuin on pakko. Jos sinä koet riittämättömyyden tunnetta vaikka työpaikalla tai opiskeluissa niin muista aina, vaikka siltä ei tuntuisi: olet arvokas ja riität. Joka päivä ei todellakaan tarvitse suoriutua erinomaisesti tai ylittää itseään. Joka päivä ei tarvitse venyttää itseään äärirajoille.

Silloin kun tuntuu, että pitää ottaa aikaa itselleen ja levätä, niin silloin pitää levätä. Opettele armollisuutta itseäsi kohtaan, vaikka ulkoa tulevat vaatimukset olisivatkin kovat. Loppujen lopuksi mikään ei ole tärkeämpää kuin oma jaksaminen ja mielenterveys. Mikään työ, opiskelu tai muu asia ei ole koskaan niin arvokasta, että se kuluttaa sinut loppuun.